Olet viimein rohkaistunut kuvaamaan ja julkaisemaan videoita, joissa markkinoidaan yrityksesi tuotteita ja palveluita, ja joku on niitä jo innostunut katsomaankin. Kun kurkkaat kanavasi statistiikkaan, sieltä löytyy numerotieto poikineen, ja enää pitäisi tietää mitä ne tarkoittavat ja mitä niistä pitäisi päätellä. Mitkä numerot ovat juuri sulle merkityksellisiä?

Otetaanpa katsaus:

Videon katseluaika

Tämä kertoo siitä, onko videon sisältö ylipäätään kiinnostavaa ja miten tarinan kertomisessa on onnistuttu. Kokonaislukema on kiva tietää, mutta vielä olennaisempi numero on se, joka paljastaa katseluajan suhteessa videon kokonaismittaan – keskimääräinen katseluaika. Jos esimerkiksi videosi pituus on minuutti, mutta sitä katsotaan keskimäärin 30 sekkaa, tämä voi kertoa siitä, että tarinassa on ehkä jotakin löysää ja mielenkiinto herpaantuu.

YouTube on siitä kiva, että siellä yleisön pysyvyyttä (retention) kuvataan graafilla, joka näyttää missä kohdassa videota kiinnostus alkaa laskea. Mieti mitä siinä kohdassa tapahtuu! Tässä pari yleistä skenaariota:

  • Kiinnostus lopahtaa kun menet asiaan ja katsoja huomaa olevansa väärässä paikassa. Tämä kertoo ainakin siitä, ettei videon otsikko ja sisältö ole linjassa keskenään joten fiksaa se.
  • Kiinnostus romahtaa koska et pääse lainkaan asiaan, tai tarinasi lähtee harhailemaan jolloin katsojasi kokee tuhlaavansa aikaansa. Ota nyt ainakin käyttöön Amyn pro-vinkit jotka löydät täältä.

Tämän tiedät yleisöstäsi

Raporteista selviää mihin ikäryhmään katsojat kuuluvat, kumpaa sukupuolta he ovat, missä he asuvat ja YouTubessa myös se millä laitteilla videoitasi katsotaan – isolta näytöltä, tabletilta vai kännykästä. Näiden perusteella voidaan pohtia esim. sitä, millaisia toimenpidekehoituksia voi ja kannattaa käyttää, eli onko toivottu seuraava steppi miten todennäköinen tai edes mahdollinen.

Yleisön sitoutuminen

YouTubesta löytyy nippu vuorovaikutusraportteja, jotka kertovat tilaajamäärän kehittymisestä ja siitä tuottaako sisältösi toivottuja toimenpiteitä; tykkäyksiä, jakoja, sivuklikkejä ja keskustelua kommenttilaatikossa.

Facebookissa sama juttu, paitsi että klikkiseuranta hoituu erillisillä toimenpiteillä ja reaktioista saat hyvin yksityiskohtaista dataa. Siellä tiedät tarkkaan mikä vitsi nauratti ja mikä ei – jos yleisö on harjaantunut sovelluksen käyttäjä. Tunnustan, että itse en ainakaan tule juuri klikkailleeksi reaktionappeja kesken lähetyksen.

Tärkeintä on, että sulla itselläsi on ylhäällä tavoitteet ja niitä tukeva suunnitelma, jolloin niihin liittyvä statistiikka on se jonka kehitystä seuraat.

 

Eve Koivula tartuttaa tarinankerrontaa brändimarkkinointiin ja jeesaa markkinoinnissa budjetista riippumatta.