Kirjoitin viime tiistain Tiskivuoroon sisältömarkkinoinnin todellisuudesta:
Vaikka somen käyttäjistä vain pienen pieni osuus on sisällöntuottajia, upeita, idearikkaita, visuaalisesti lahjakkaita ja teknisesti taitavia tyypejä löytyy kaikkialta. On silti hyvä tietää, että vaikka henkilöllä on blogi ja tuhansia seuraajia siellä, täällä ja tuolla, menestystä ei voi siirtää suoraan ammattipuolen viestintään, ellei niitä ole suunnitelmallisesti rakennettu. Olen kirjoittanut aiheesta täällä lisää.
Jos mietit uuden ihmisen palkkaamista hoitamaan sisällöntuotantoa ja sosiaalista mediaa yrityksesi tai organisaation näkyvyyden lisäämiseksi (tai ulkoistamista), väittäisin, että kannattaa painottaa yhtä ominaisuutta:
Uteliaisuus
Se onneksi selviää helposti jo haastatteluvaiheessa jos henkilö on perehtynyt yritykseesi ja alaasi ja esittää tarkentavia kysymyksiä. Olennaisimpia ovat kuitenkin kysymykset jotka liittyvät viestinnän kohderyhmiin eli asiakkaisiisi, sekä vastaukset joita hän antaa suhteestaan näihin ihmisiin.
Utelias ihminen lukee, kuuntelee, tutkii, kokeilee ja kysyy ja hänelle kertyy siksi helposti enemmän myös yleistietoa, josta on hyötyä niin viestinnän kuin luovuudenkin kehittämisessä.
Empatia, luovuus
Esimerkiksi empatia on jotain joka kehittyy vain elämän mukanaan tuomien kokemusten myötä. Niin kauan kuin ostopäätöksiin liittyy tunteita (eli aina), tämä on olennainen seikka. On sula mahdottomuus todella ymmärtää toisen näkökulmaa jos siihen ei ole minkäänlaista henkilökohtaista tuntumaa missään muodossa.
Kun tuntuma puuttuu viestinnästä tulee kankeaa, persoonatonta ja ympäripyöreää.
Olen esimerkiksi itse halunnut uskotella itselleni, että voisin jotenkin samaistua teini-ikäisiin tai milleniaaleihin ihan vaan siksi, että olen joskus itsekin ollut teini ja nuori aikuinen.
Mutta kyllä me ihan aikuisten oikeesti silloin 80-luvulla elettiin ihan toisenlaisessa maailmassa, ja vaikka ongelmat olivat ihan samoja niin se metodit joilla niitä käsiteltiin eivät olleet. Muun muassa minun ikäpolveni hölmöilyt jäivät pienen piirin tietoon, joten en voi edes kuvitella miltä se tuntuu kun niitä levitellään verkossa kaikkien nähtäväksi ja kommentoitavaksi.
Voisinko tuottaa viestintää milleniaaleille? Ilman muuta voisin, mutta ensin tutustuisin kyllä kohderyhmään mahdollisimman perinpohjaisesti sen sijaan, että lähtisin liikkeelle omista kokemuksistani ja oletuksistani.
Jos muuten tehtävään liittyy asiakaspalvelua, empatiakyky tietenkin korostuu entisestään.
Luovuus puolestaan on käytännössä sitä, että yhdistellään olemassa olevia asioita uusilla, odottamattomilla tavoilla. Mitä enemmän näitä datapisteitä kertyy, sitä enemmän yhdistelmiä niistä voi syntyä.
Can do
Samoin uteliaisuus liittyy usein siihen usein toivottuun can-do -asenteeseen: jos en tiedä, selvitän, jos en osaa, opettelen.
Varsinkin kaikki tarvittavat tekniset taidot ovat opittavissa jos vain kiinnostusta (ja uteliaisuutta) riittää. On tietysti taloudellisesti järkevintä investoida henkilöön tai tahoon jolta tätä teknistä osaamista löytyy jo valmiiksi laajalla skaalalla.
Tässä lyhyt lista muista taidoista ja ominaisuuksista joista on verkkoviestinnän tekijälle eniten hyötyä:
- bisnesajattelu ja kirjoitustaidot, erityisesti myyvän tekstin tuottaminen (copywriting)
- rohkeus esiintyä ja selkeä ulosanti
- analytiikan tulkinta ja johtopäätösten tekeminen
- teknisten ohjelmistojen hallinta
- johdonmukaisuus
