Iso osa yrityksistä skippaa alkuvaiheen valmistelut aloittaessaan sisältömarkkinoinnin (digimarkkinoinnin) parissa ja huonostihan siinä käy. Aikaa kuluu, rahaa palaa ja tuloksia ei tunnu tulevan. Ketään ei kiinnosta ja kukaan ei tykkää.
Yleensä tämä johtuu siitä, että kompastutaan niin sanotusti kynnykseen.
Tärkeämpää kuin teknologia, eli erilaisten some-profiilien luominen, blogin aloittaminen, hienojen nettisivujen värkkääminen ja hallintaohjelmistojen kartoitus, on tietää kenelle sisältöjä luodaan.
Erityisesti Suomen pienillä markkinoilla tämä prosessi ei välttämättä ole aivan kivuton ja yksinkertainen. Helposti tulee sellainen olo, että ”kaikkihan meidän asiakkaita on, kyllä tämä meidän tuote/palvelu käy ihan kaikille” ja ”jos minä kerran kumarran vasemmalle niin tulen pyllistäneeksi oikealle eikä meillä sellaiseen ole varaa”.
Ideana tässä on kuitenkin se, että jos yritetään puhutella kaikkia, ei itse asiassa puhutella yhtään ketään. Eikä se, että suunnataan viesti yhdelle tietylle taholle tarkoita sitä, ettei voitaisi palvella toista. (Kirjoitan toisaalla lisää sisällöistä ja niiden suunnittelusta ja kerron kuinka viesteillä on tarkoitus ohjata – ei manipuloida – asiakkaan käyttäytymistä.)
Tarvitaan mielikuva ja jopa ihan konkreettinen passikuva henkilö(i)stä joille viesti suunnataan; ostajapersoona, malliasiakas, lempiasiakas, tyyppi, avatar… millä nimellä nyt kukakin sitä haluaa kutsua.
Näillä kysymyksillä pääset vauhtiin ostajapersoonien hahmottamisessa
- Kun mietit konkreettista ongelmaa johon tarjoat ratkaisua, kenelle siitä olisi suurin hyöty?
- Onko kyseessä sama henkilö joka tekee ostopäätöksen? (Twiittaa)
- Osaatko kuvailla häntä kuten kuvailisit lempi-TV-ohjelmasi hahmoja: ammatti, asuinpaikka, harrastukset, kiinnostukset, arvomaailma…?
Kokeile!
Kirjoita vaikka koko A4-arkki täyteen! (Vinkin antoi suoramarkkinointiguru Dan Kennedy)
Jos teet B2B-kauppaa, saatat tarvita enemmän kuin yhden profiilin, sikäli mikäli myyntiprosessissasi on mukana useita tahoja (vaikuttaja, päättäjä, ostaja, käyttäjä…), mutta myös kuluttajamarkkinoilla on hyvä miettiä viestintää sekä malliasiakkaasi, että wannabe-mallin näkökulmasta.
