Sosiaalinen media tarjoaa paljon vaihtoehtoja pienen yrityksen näkyvyydelleEmoji-merkit sopivat lisämausteeksi useimpien yritysten ja organisaatioiden markkinointiviesteihin, varsinkin silloin kun asia ei ole ”niin kovin vakava”. Valikoimasta löytyy toki vaikka mitä ”virallisempaakin”: lippuja, teknologiaa, toimistotarvikkeita, kelloja jne.

Varsinkin ilmeitä kuvastavien merkkien kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen siksi, että niiden tarkoitus saattaa olla jotakin aivan muuta kuin luulit. Väärin tulkittu emoji voi muuttaa viestisi sävyn täysin erilaiseksi kuin halusit sen olevan.

Avuksesi merkkien tulkintaan löytyy englanninkielinen Emojipedia-sivusto, joka sekä listaa merkistöjä, että pitää kirjaa niiden muutoksista ja tulkintatavoista.

Emojeja käytetään paljon Twitterissä sekä Instagram-kommentoinnissa ja snäppäilyjen koristeina. Pikaviestimissä kuten Whatsapp suosituin emoji lienee peukutus jolla on helppo ilmaista viestin saapuneen perille ja tulleen luetuksi.

Facebook-kommentoinnissa puolestaan suositumpia ovat ohjelman omat ”tarrat”.

Räätälöidyt emojit

dominos-pizza-iconMyös yritykset ja organisaatiot voivat julkaista omia merkistöjä.

Suomi oli ensimmäinen maa joka tuotti merkistön suomalaisista asioista ja ilmiöistä vuonna 2015. Mukaan ovat päässeet mm. äitiyspakkaus, kalsarikännit ja oma suosikkini Arabian Teema-kahvimuki (”kuppi kahvia”).

Kenties kuuluisimmaksi noussut markkinoinnin ja emojien yhdistelmä lienee Domino’s Pizza, joka on luonut järjestelmän jonka kautta kanta-asiakas voi laittaa pizzatilauksen vetämään yksinkertaisesti tviittaamalla pizzaviipale-ikonin jonka se julkaisi tätä tarkoitusta varten toukokuussa 2015.

Myös mm. IKEAlta ja WWF:ltä löytyy oma emoji-kokoelma.

Mitä näet kuvassa

Monitulkintaisia ja usein väärin ymmärrettyjä emojeja ovat mm. nämä:

mita-nama-ikonit-emojit-tarkoittavat

Alunperin merkitys on ollut sellainen japanilainen kumarrusmuotoinen kiitos, mutta tätä on sittemmin alettu käyttää kuvaamaan myös yläfemmaa ja rukoilemista. (1)

Tämä ilme (2) ei ole surullinen vaan ”pettynyt mutta huojentunut”. Pisara ei siis putoa silmästä vaan otsalta. Eron näkee toki vasta kun laittaa sen vierekkäin surullisen kanssa (3).

Silmät ristissä (4) on tulkittu mm. väsyneeksi ja kuolleeksi, kun kyse on ollut joko hämmästyksestä tai tyypistä, jota on pyöritetty Lintsin laitteissa liian kauan (”pyörryksissä”).

Kehtaatko sinä tunnustaa käyttäneesi näitä joskus väärin?

 

Eve Koivula tartuttaa tarinankerrontaa brändimarkkinointiin ja jeesaa markkinoinnissa budjetista riippumatta.